Vika ei tarvitse olla iso, kunhan se on päässä

Olen elämäni aikana juossut kaksi maratonia ja voin sanoa, etten nauttinut kummastakaan metriäkään. Se on syy, miksi hain mukaan tähän projektiin.
Luonteeni ei anna tuumaakaan periksi ja molemmat aikaisemmat maratonini olen juossut täysin valmistautumatta. Luit oikein, valmistautumatta, eli juoksematta metriäkään ennen niitä. Pienenä tarkennuksena, toiselle maratonilleni 2002 treenasin yhden kerran kesälomallani Etelä-Afrikassa. Suomeen saavuttuani marssin Intersport Puhokselle ostamaan juoksukamat ja siitä sitten huippuvarusteiden kanssa lentokoneeseen ja kohti Leviä. Jokainen ymmärtää, mitä seuraa, kun väkisin uusilla käyttämättömillä varusteillani juoksin Ruskamaratonin. Olin reilun kuukauden rikki käytännössä rinnoista varpaisiin. Kahdeksan kynttä sanoi sopimuksensa irti, nivuset hankautuivat verelle ja rinnatkin vuotivat verta puhumattakaan lihaksiston kudosvaurioista.
Sen jälkeen en ole juossut maratonia ja joskus sanoin, etten tule juoksemaankaan. Aikaa kului 14 vuotta, kunnes eräs ystäväni kertoi minulle Asics Running Club Helsingin maratonprojektista. Aikaa kului reilu tunti, kun hakemukseni ryhmään oli jo videoitu ja lähetetty.
En ehtinyt enempää asiaa miettiä, kunnes sain tietää ryhmään pääsystä. No tässä sitä nyt ollaan ja luonto ei anna periksi perääntyä. Hiihtoihmisen oli pakko laittaa asiat uuteen tärkeysjärjestykseen ja aloitettava juoksuharjoitteet. Harjoitusohjelmien noudattaminen alkoi heti, jotta pääsisin tavoitteeseen. Tavoite tuli laitettua alle 3:30:n ja siihen en pääse, jos paikat eivät kestä maratonin kovaa rasitusta. Tuskin asiaa helpottaa useat vammat, joita minulta on korjattu leikkauksilla. Olen kuitenkin päättänyt onnistua tavoitteessani ja onnekseni saan projektissa osaavan valmennuksen. Tällaisen 48-vuotiaan nuoren juoksijan on pakko kuunnella kroppaansa erityisen tarkasti pysyäkseen terveenä.
Näin maaliskuun vaihteessa voin iloksi todeta kropan kestäneen hyvin juoksuharjoittelua ja olen jopa alkanut hetkittäin pitää juoksemisesta maantiellä, vaikkei se vieläkään minun suosikkilajeihin kuulu. Talvella juokseminen on oma juttunsa, kun vaatetta on reilusti ja nastalenkkareilla olen tehnyt käytännössä kaikki lenkkini. Olen toki myös hiihtänyt ja juossut heti sen jälkeen noin tunnin lenkin. Monipuolinen peruskuntoharjoittelu on erittäin toimiva ratkaisu itselleni ja ilokseni olen huomannut juoksukunnon kehittyneen hurjasti.

IMG_5452
Koskaan aikaisemmin en ole pystynyt juosten tekemään peruskuntolenkkejä, joilla syke pysyy riittävän alhaalla. Aina ennen juostessani lenkit muuttuivat tahtomattani vauhtikestävyys harjoituksiksi. Maltti on valttia tässä asiassa, mutta se onkin vaikeinta minun tyyppiselle kuntoilijalle. Kilpailuviettini on yksinkertaisesti liian vahva ja samalla maltti ei ole vahvin luonteen piirteeni. Tämä yhtälö ei meinaa oikein toimia systemaattisessa kestävyysharjoittelussa, jossa tuloksia ei saavuteta nopeasti. Onneksi vuodet ovat viilanneet pahimpia huippujani malttamattomuudestani.

16665554_10154491645318720_6006815661778829842_o
Olen huomannut minulle parhaaksi keinokseni huijata itseäni pitkillä pk-lenkeillä ylipukeutumisen, jotta tunnen hikoilevani ja luulen lenkin olevan kovempi sykkeiden pysyessä kuitenkin tiukasti pk-alueella.. Seuraan sykkeitäni erittäin tarkasti ja noudatan harjoituksissani annettuja sykerajoja. Sykerajat tarkistettiin heti projektin alussa EsportArenalla tehdyssä tasotestissä. Enää en ole tehnyt lenkkejä kilometrien tai fiiliksen mukaan, vaan määräävinä tekijöinä on ollut laatu, sykerajat ja aika.
Viimeiset kaksi viikkoa olen ollut lomalla Arabiemiraateissa ja pyysin valmentajilta lomalle kovan harjoitusohjelman. Sellaisen sainkin ja tunteja on kertynyt todella runsaasti eli reilusti yli 20. Kroppa alkaa olemaan todella väsynyt, mutta niin sen pitääkin olla. Kilometrejä on kertynyt yli 100 ja lisäksi kaikki muut treenit (uinti, vesijumppa, Core, H.I.T, BootCamp ja Circuit). Yhdeksänä päivänä minulla on ollut kaksi treeniä päivässä ja sen lisäksi 11 kertaa olen aloittanut aamun joogalla. Olen myös syönyt erittäin monipuolisesti ja useamman kerran päivässä. Nyt kotiin palattuani seuraava viikko on todella kevyt ja sitten aletaan taas lisätä tehoja maltillisesti. Huhtikuussa on tarkoitus juosta joku puolikas ja siitä sitten pikkuhiljaa keventäen harjoittelua kohti kesäkuun ensimmäistä lauantaita.

IMG_5566
Ensisijainen tavoitteeni Tukholmassa on alittaa 3:30 aika ilman suurempia jälkioireita ja sen tulen tekemään, kunhan muistan noudattaa harjoitusohjelmaani enkä ala sooloilla omiani. Saa nähdä alkaako tästä uusi maantiejuoksu urani vai jääkö Tukholma viimeiseksi maratonikseni. Jos epäonnistun tavoitteessani, siitä en voi syyttää kuin itseäni. Projektin puolesta olen saanut hienoa tukea ja ammattimaista ohjausta. Yhteislenkit helpottavat pitkiksen tekemistä ja saavat ne tuntumaan jopa ihan mielekkäiltä ainakin hetkittäin. Tällä kertaa en lähde viivalle uusilla käyttämättömillä varusteillakaan. Asenteen muutos on haastavin asia omalta osaltani tässä projektissa. Lopuksi mottoni: vika ei tarvitse olla iso, kunhan se on päässä. :) Juoksemisen iloa kaikille lukijoille tasapuolisesti.

-mjp-